keskiviikko 24. kesäkuuta 2020

Laveeratut värit

Juhannuksen juhlinnasta on vähitellen siirrytty arkeen. Pitkät pyhät nollasivat hyvin ajatukset, kun viiden päivän yt päättyivät. Tällä viikolla jaetaan irtisanomiset, eikä ketään ole vielä nimetty. Lomautukset tulevat, jos tulevat kesälomien jälkeen. Harmikseni jouduin vielä sairauslomalle pitkittyneiden kipujeni vuoksi. Kun töistä ei tule mitään, ei tule pihatöistäkään. Pyysin miästä kiirehtimään töistä kotiin, mutta pääluottona tuskin pääsee ainakaan tällä viikolla lyhentämään työpäiväänsä. Patti tilanne, kun puutarhapäivät lähestyy. Kannattaa alkaa jo selailemaan itseään kiinnostavia käyntikohteita, niitä on paljon!
Juhannus meni ihan kotona. Aattona teimme hankintareissun, eikä ihan mitä tahansa, vaan puutarhaan vaikka ja mitä. Näistä myöhemmin. Nautimme jokaisen aterian eri puolella pihaa, aina lämpötilan mukaan. Välillä oli hyvä hakea varjoakin, kun työskentelimme auringossa.
Saimme valmiiksi monta kohdetta kolmen päivän aikana, mikä nostatti fiilistä ihan huikeesti. Olo oli hikinen ja uupunut, mutta kaikki konttaaminen oli taas sen arvoista. Pahuksen paarmatkin ovat sikinneet. Niiden häätämiseen menee hyvää energiaa, mutta ihan kaikkia ei ehdi hätystää =)
Sitä mukaan, kun saamme yhden kohdan valmiiksi, minulla on idea seuraavaan. Lista on loputon, mutta ei mahdoton. Joka vuosi kohennetaan jokin kohde, nostetaan ylös kukkamaan jokin osa, niin kauneutta jaetaan. 
Liian tiheässä kasvatat ei jaksa kukkia, varjon poistuminen ei sovi toiselle. Pitää jelpata, elvyttää, kohentaa ja nähdä.
Itselläni mielenkiinto kasvuun ja vuodenkiertoon on voimakas. Luen, selaan, etsin ja kokeilen. Lähes kaikki on mahdollista, jos kasvuolot, vyöhykkeet ja lajikkeet on sopivassa suhteessa. Itse en voi valita kesän lämpöjä, sateita, enkä myyrien määrää. Kaikki otetaan vastaan vuorollaan ja taas tehdään.
Kaikki aherrus tuottaa suurta iloa ja nautintoa. On hienoa katsella kasvun ihmettä ja luoda oma pieni paratiisi ihan lähelle. Voi tuoksutella, katsella muotoja ja värejä.
Kuvissa hetki tallentuu. Osa kukkii niin nopeasti. Ei mitenkään haluaisi päästää irti. Moni etsii helppohoitoisuutta. Minusta tiiviisti istutettu perennamaa on juuri sitä. Sinne ei rikkakasvit juurikaan mahdu, kun tiivis kavusto pitää kosteuden. Erilaiset kasvumuodot, värit ja korkeuserot lisäävät mielenkiintoa.
Itse pidän rönsyilevästä kasvutavasta. Uutena meillä on pergolan edustalla minimaaliset perennamaat, joiden täyttämistä yritän välttää. Niiden takaa näkyy runsaus, kun vanhat perennamaat oikein ryöppyää.
Luonto tarjoaa meille kauneutta, pidetään siitä hyvää huolta!


4 kommenttia:

Sartsa kirjoitti...

Voi hyvä ihme mikä intohimo ja palo! Ihanaa, kun saa tehä just sitä, mikä tuntuu hyvältä :) Onnea avoimiin! Onko ne vain yhden päivän?

TeSa kirjoitti...

Kiitos Sartsa. Avoimet Puutarhat kestää vain yhden päivän. Toki on niitäkin jotka aukeaa useamman kerran kesässä.
Osa puutarhoista on ammatinharjoittajia, auki kasvukauden.

satunNainen Paula kirjoitti...

Upeaa!
Toivottavasti saat itsesi kuntoon nopeasti!
Puutarhapäivä on kalenteriin visusti merkitty. Suunta ei ole vielä lukkoonlyöty, mutta kovasti houkuttaisi ajalla sinnepäin ja päästä ihailemaan pihaanne taas ihan livenä. :o)

TeSa kirjoitti...

Kiitos Paula
Pirkanmaalla ja lähiseuduilla on paljon käyntikohteita. Hyvällä suunnittelulla ehtii päiväajolla useampaan paikkaan.
Meille voi jumia ilta-ajolla 😉