torstai 25. kesäkuuta 2020

Terassin reunalla

Emme rientäneet juhannustulille tänä vuonna, vaikka niitä lähiseudulla oli kuulemma poltettu. Oma tapamme viettää juhannus oli kontaten. Eikä ihan vieras suomalainen tapa olekaan. Konttaamiseen ei tarvittu väkijuomaa, mutta juomaa kylläkin. 
 Viime kesänä valmistunut terassin jatko-osa vaati jotain uutta myös toisaalle. Sisääntulopuolen liukkaat laatat oli hyvä ottaa pois, kun molemmat olemme niillä tanssanneet huonolla mestyksellä. Useampi laatta siirtyi etupihalle ja osa löytyy kasvarilta, jossa tehdään vielä laatoitusta.
Työskentelimme yhdessä, miäs käytävän kukkapuolella, minä kivien parissa.
Kukkapuolella nurmen reuna on oikaistu ja poistettu. Reunaa suojaa juurimatto. Siihen on asettu reunakivi, kierrätetty, väliin on laitettu sihlattua hiekkaa. Myöhemmin vielä multaa ja nurmensiemen.
Aikojen alussa talon takapihanpuoleinen reunus on kivetty. Poistin suuren osan kivistä, kaikki pienet heittelin käytävälle hiekan alle. Monta kotturillista kiviä siirrettiin toisaalle odottamaan. Saadakseni suoran reunan  linjajalanka oli siirretty nurmenreunalta kivikon puolelle, etten pääse rönsyilemään.
Kivikkoalue on n.1,2 x 4 m. Siirsin jokaisen kiven ja putsasin suodatinkankaan imuroimalla. Miäs siirsi sorakasaa traktorilla kuorma kerrallaan sitä mukaan, kun etenin kivien kanssa.
Yhden illan aikana saimme työn etenemään niin, että juhannusaatolle jäi vielä pientä viimeistelyä kivien ja reunan osalta.
Kivikon keskelle halusin jättää lasten tekemän pyöreän betonilaatan, joka on jo kauniisti sammaloitunut.
Kivien väliin siroteltiin kuivabetoni. Kevyt harjaus nosti pölyn pintaan niin, että pesin ison terassialueen juhannuspäivänä. Samoin pesin kalusteet, matto- ja pyykinkuivaustelineen, sekä terassin reunoja kiertävät köydet.
Kuivabetoni sai vesikasteen, eli kevyt vesisuihku heti perään ja vielä seuraavana päivänä sumuttelin sen kevyesti uudestaan.
Lopullisen siivouksen voi tehdä pinnan kuivuttua täysin.
Kasvarilla oli valmis istutus, kerrottu suurikukallinen riippaverenpisara, joka tuo kivasti väriä tähän kohtaan.
Varjon ja puolivarjon kukkija, joka saa kuitenkin hajavaloa iltapäivän ja myöhäisen illan tunteina. Tässä kohtaa kukka ei saa suoraa vettä päällensä, kun talon lape on suojana.
Sisustustynnyrin olen ostanut muistaakseni ent. Honk Kong, nyk. Rusta. Sinkkiastian pohjalla on puupölli, jonka päällä on pohjastaan haljennut suuri ämpäri istutusruukkuna.
Nämä kaksi kiveä jätin niille sijoilleen, jossa ovat aina olleet ja päällimäiseksi nosti kivan pyöreän kiven, johon miäs sanoi, että meinaatko sen pysyvän siinä kauankin.
Nämä kolme käytiin hakemassa traktorivoimin välisijoituksesta. Ensin ne oli noin ja sit ne oli näin ja nyt ne on hyvin. Piti iitrailla monesta suunnasta ja kokeilla kulkua, ettei kukaan kävele päin.
Kokonaisuudesta tuli kiva. Siis oikein kiva! Kannoin vielä kaiken siistittyäni orkideat, lehtikaktuksen ja kliivian terassille ulkoilemaan. Silitin pöytäliinan ja etsimme yhdessä ne koskaan käytössä olleet pöytäliinanpainotkin esille =)
Sunnuntaina sitten lahjoin miähen valmispohjakakulla ja kutsuin ystävän hakemaan pellillisen rapsupiirakkaa. Juhannus omalla tavallamme oli täydellinen. Meidän näköinen.


6 kommenttia:

Irma kirjoitti...

Olette kyllä aikamoisia tekijöitä, ihmetyttää miten jaksatte! Silmille kaunista näkymää sitten syntyykin!!

TeSa kirjoitti...

Kiitos Irma ❤
Suuri piha mahdollistaa erilaisten pintojen luomiseen.

Vintagentti kirjoitti...

Kiitos tuo kuivabetonivinkki pitää pistää muistiin..

TeSa kirjoitti...

Helppo ja siisti tapa kiveyttää.

Saija kirjoitti...

Kiva tuollainen juhannus! Ei sitä enää jaksa niin juhlia, perusjutut on parhaita!

TeSa kirjoitti...

Ei jaksa, ei. Päikyt pitäs ottaa ensin ja jälkeen juhlien.