Pääsiäistervehdys teille kaikille!

 Tänä vuonna jäi suuren juhlan laittaminen väliin. Meillä ei siivottu, eikä leivottu. Ei haettu ruokaa juhlapyhiksi, eikä kasvatettu rairuohoa. 
Mitä vanhemmaksi tulen, sitä hitaammaksi ja kankeammaksi kasvan.

 No, ei vaineskaan. Olen ollut töissä. Tehnyt koko viikon pitkää päivää, niin opistolla, kuin kasvarilla. Jälkimmäisellä tein eilen melkein kaksi vuoroa peräkkäin ja miäskin oli apuna. Tänään lähdimme liikkeelle hiukan hitaammin, kiitos kesäajan tuoman puutuneen olotilan,  nukuimme univelkoja pois.
Kevään kiireisin aika ei katso onko juhlapyhä vai ei. Työt on tehtävä ajallaan, jos meinaa niittää satoa tuonnempana.

 Homma sujui ja valmista tuli. No silleen valmista, mihin oli tarkoituskin saada valmistumaan. Tuskin olisin kotonakaan hiljaisuudella ja hartaudella viihtynyt paikallani, vaan viipeltänyt työhuoneen ja kässytuolini väliä levottomasti. Kumpikin työ vaatisi hiukan panostusta, kun tehtävää on silläkin saralla.

 Koti on koristautunut menneiden viikkojen aikana muutamalla kransilla, jotka olen tehnyt vuosia sitten. Samoin pajunkissoilla koristeltu styrox-pupu. 

Pääsiäskoristeet kävin läpi samalla, kun jatkan valmistuneen vaatehuoneen järjestelyä.

 Käyn lämmittämässä viikolla valmistuneen lasangen, otan hyvän asennon ja katselen Mielensäpahoittajan. Jos illalla jaksan valvoa, lähdemme vielä yökirkkoon hiljentymään. 
Hyvää pääsiäisen aikaa teille kaikille.

Kuvien neilikat nypin tänään töissä.

Virvon varvon...

 postikortilla...
Nuorimmainenkin kasvanut jo niin isoksi, ettei sitä voi enää laittaa palmusunnuntaiaamuna virpomavitsoineen matkaan :D joten laitoin sulat kortin pintaan.
Monia vuosia lapsukaiset askartelivat porukalla suuret määrät vitsoja. Osallistuin joskus pesuhuonekokoontumisiin, jossa oli ehdottomasti se paras paikka askarrella ja siivota höyhenät ja pajunkuoret.

 Joulun alun korttirumbaan en alkanut. Pääsiäisen aikaan en ole liiemmin kortteja lähetellyt, mutta pikkaisen oli matkoilta kerääntynyt juurikin ajankohtaista materiaalia, jota on turha alkaa marinoimaan. Eli heti käyttöön ja valmiina matkaan.

 Päivän teema oli sulka ja kaksipuolinen teippi. Alan kehittymään askartelun suhteen, enkä tuherra kaikkea kiinni liimatuubin kanssa. Kehityskelpoinen yksilö.

 Kuvatessa huomasin, että olin tehnyt huomaamattani pieniä toistoja juurikin samalla koristeella tai värillä.

 Kuun loppuun mennessä postitetut ehtivät vielä pääsiäiseksi perille.

Lautasen verran lasia

Pitkän työpäivän päätteeksi ennätin kotiin laskevan auringon myötä. Kuvasin lasilautasen täytön kukan lehdillä ja lasimurskeella, sekä valmiin tuotoksen.
Kukan väri on oranssi sriker, eli lasi sai oman värinsä sulaessaan.
- Rippunen kevättä, aavistus kesää ja lämpöistä tuulenvirettä.

Äiti, lähetä rahaa!

 No, juu. Edellisen päivityksen loppuun jatkoa. 
Nuorimmainen tosiaan punkkas viime viikon vanhimman pojan kotona syystä, että nuoripari oli talvilomallaan viikon Berliinissä. 
Nuorimmaisen työharjoittelupaikka on lähellä sijaismajoitusta, josta käsin aamuiset herätyksen harjoittelupaikkaan olivat tuntia normaalia myöhemmin. Perheen kissat saivat olla kotona ja pysyivät suunnilleen päivärytmissään kiinni.
Matkan alkupäivinä sain puhelimeni viestikenttään kolme kiinnostavaa kuvaa, joissa oli kuvateksti: - Lähetä rahaa!

 Nuoret olivat nähneet kaupan, jossa myytiin nukkistavaraa. Minä ilosta piukeena kysyin tietysti hintatiedot ja sain samalla vastauksen, että viikolla menevät uudemman kerran kyseiseen kauppaan.

 Sain puhelun, - Täällä Berliini. Kuin kirjeenvaihtaja ikään, kun humu varmensi mitkä tuotteet tahdoin ostaa. Näitä laatikoita oli vaikka kuinka paljon, mutta päädyin niihin tuotteisiin joista olin saanut kuvat.
Aiemmin olen itse ostanut Tallinnasta saman firman tuotteita.

 Itse paikan päälle päästessäni olisin varmasti tuhlannut koko matkakassan tähän kauppaan. Viehkoja pieniä keräilyesineitä, joiden kultauksilla ja pikkutarkoilla maalauksilla, tai siirtokuvilla saa kivaa kiiltoa nukkiksen sisutukseen.

 Sain taas pontta suunnitella uuden nukkiksen sisustusta ja kokonaisuuden sijoittelua. Suuri kaappi ei olekaan niin helppo sijoittaa kotiimme. Talon paikkaa ei liiemmin siirrellä, kun sen saa kalustettua ja sisustettua, eli sen olisi hyvä osua kerrasta omalle kohdalleen.

Tuotteet löytyivät joulutavarakaupasta, jossa ei ole nettimyyntiä laisinkaan. Syystä, että liike myy kausituotteita ja varasto muuttuu kaiken aikaa.

 Makea tuliainen, jonka sisältö on vain osittain minun. Peltinen rasia on ajatuksella valittu.
Kiitos!

Huopatöppöset

 Tänään tehtiin pitkä ajokierros, kun aamusta aikaisin lähdimme, niin näimme päivän aikana kaikki lapsemme. 
Aamusta noukittiin kyytiin nuorimmaiselle kaveri laskettelurinteeseen Pälkäneen Sappeelle. Jäätävän kylmä ilma ei haitannut nuorten menoa laisinkaan.

Sappeelta suuntasimme Hämeenlinnan ohi vauhdilla tyttären ja vävyn luona, joidenka luona kävimme viemässä lastin tilattuja vauvan tarpeita. Sain kun sainkin edellisenä iltana valmiiksi pikkuruiset huopatöppöset. Oikeastaan tein kahdet töppöset. Työttömänä ollessani ennätin selaamaan netin mallitarjontaa ja laitoin itselleni talteen monta toteuttamiskelpoista ohjetta. Yksi näistä oli huopatöppöset, joita näin myös facen puolella tehdyn.
Ensimmäinen pari oli kahdenkin pesun jälkeen kovin suuret vastasyntyneelle, joten tein pienemmän tossuparin heti käytettäväksi. Isommat tossut teen valmiiksi kunhan, kunhan, kunhan...
Tossun varteen muokkasin Dropsin palmikkotossun varren palmikot ja keräilin vielä silmukat kertaalleen puikolle ja neuloin tossun suuhun muutaman kerroksen joustinta. 
Ompelin käsin palmikkoreunukset ja siistin huovutetun pinnan ylimääräiset nöyhtät.

 Lankoina Novitan Joki ja Ilona.

Ajomatkamme tärkein vieminen oli pinniksen päälle tehty suojus. Kissatalouden kaksi aktiivista huiskijaa ovat liikkeissään ja käänteissään tosi nopeita. 
Tyttären käydessä talvilomaviikolla kotona, teimme kaupunkiin ostosmatkaa juurikin tätä suojusta etsien. Koska sellaista ei voinut ostaa, sellainen piti itse tehdä.

Vävy haki häkkivarastosta pinniksen, joka koottiin ja näin saatiin sovittaa miähen rakentamaa katosta. Pienellä hienosäädöllä suojus oli kohdillaan ja vielä oli laitettava nostoa helpottavat kädensijat oikeille kohdille.

Ennen lähtöä pesin makkarin ikkunan, miähet lisäilivät tiivisteet ruudun alareunaan ja pinnis nostettiin omalle paikalleen.

Kissoilla ei ole varsinaisesti lupaa mennä nukkumatiloihin, mutta nyt on varmistettu vauvan rauhaisa nukkumapaikka.

Koska en millään malta olla poikkeamatta vauvanvaateosastoilla, kuten loppuunmyynneissä, niin teen sen kuuluisan aasinsillan ja esittelen töppösparin luonnikkaasti ostovaatteiden kera. Vaikka en luvannut ostaa yhtään ostovaatetta. Nainen!

Päivän pikakierros oli samaa reittiä takaisin Hämeenlinnan ohi Pälkäneelle, jossa kaksi nuorta miästä odotti 10 laskettelutunnin päätteeksi pirteinä noutajiaan.
Sopivasti kotimatkalle jäi vielä humun, eli vanhemman pojan perhe, jossa kävimme hakemassa nuorimman tavarat viikon majoituksen päätteeksi.
Se olkoon lähipäivän jatkot.

Minin villapeite

 Olen jotenkin aatellut, että odotusaika on toooosi pitkä, eikä minulle tule minkäänlaista kiirusta saada valmiiksi kaikkia mitä olen suunnitellut neulovani ennen minin syntymää. Tosin baby saattaakin syntyä laskettua aikaa aiemmin, joten ehkä on paree panostaa neulonnan sarallekin hiukan.
Työhön palattuani on minulla ollut suuria vaikeuksia aikaisten aamujen suhteen, kun illatkin olen huseerannut töiden kanssa. 
Tekemättömien töideni lista on ollut armottoman pitkä, mutta aina välillä saan vetää siitä viivan yli. Tehty, valmista on tullut vähitellen. Tammikuussa sain neulottua minin kesäpeiton. 
Ehkä näistä lämpöisistä päivistä huolimatta talven selkä ei ole vielä taittunut, joten vahvempi peitto on ihan tarpeen, ainakin minimittaisella. Hupaisan reikäinen peitto, mutta kyllä se lämmittää. Lanka on 100% villa, Novitan Aino.

 Olen neulonut aiemmin omaan käyttöön peiton samalla mallilla, Taito 3/11.
Tästä peitosta tuli n. 1.2 x 1. 3 m.

 

Kädet mullassa

Kolmatta viikkoa olen jo suhannut aamuaikaseen kasvarille. Kevät on täällä taas! Kukkia, paljon kukkia. Siemenkylvöjä ja sadoittain pieniä taimia. Kylmät pakkasaamut ovat sietämättömiä, mutta auringon päästyä paikoilleen huoneen lämpö nousee nopeasti yli + 40'. Silloin on jo kiire alkaa tuulettamaan huoneita. Tai osaa niistä. Osa tilasta on vielä kylmillään.
Salaatinviljely pitää kiireisenä kahden aamun kylvöillä ja jaolla. Kohta päästää pakkaamaan ensimmäiset salaatit kauppoihin ja näin viikot rytmittyvät kevään edetessä. 
Monet ovat kyselleet kasvurista tietoja ja nyt sitä voi lukea omilta kotisivuilta, Kosken Puutarha. 

 Päivät kuluvat tarhalla vauhdilla, eikä työpäiväni pääty vielä siihen. Iltatyöni opistolla pistää autoon vauhtia, kun käyn pakkaamassa kuormani ja siirryn illaksi toisaalle töihin. Paitsi sitten tänään, kun selkäni kramppasi niin pahasti, että päädyin kasvarilta suoraa lääkärin vastaanotolle.
Näppärät seniori lasikurssin loputtua sain kurssilaiselta sukat, jotka toimitan minin jalkoja lämmittämään. Kiitos Tuula!