Vierailulla

Viikonlopun suunnitelmat laskettiin uudestaan yhteen, kun miäs olikin töissä viikonlopun. Minulla ei aika tullut pitkäksi, ei laisinkaan. Otin hyvinkin rennosti ja nautin hiljaisesta kodista ja sen kaaoksesta.
Sunnuntaina ajoin miästä puoliväliin vastaan ja jatkoimme yhdellä kyydissä kohti Nekalan siirtolapuutarhaa.
Kun emme päässeet ajoissa liikkeelle, päätin, että näemme kerralla lyhyessä ajassa monta puutarhaa ja saamme ilon tästäkin päivästä.

Nekala on minulle tuttu jo lapsuudesta. Asuihan siellä Nekalan mummu, joka oli isäni mummu. Olen ollut muutaman vuoden ikäinen, kun hän kuoli, mutta muistoissani on vahvasti monta yhteistä hetkeä.

Kiinnostuksesta siirtolapuutarhaan, voi lukea esim. Nekalan siirtolapuutarhan historian tästä. Käyntimme oli ensimmäinen kyseisellä alueella. Olisi ollut kiva tutustua useampaankin puutarhaan, kuin mitä oli avoinna. Kurkimme aitojen yli ja ihastelimme valtoimenaan kukkivia pihamaita ja kauniita pikkuruisia asuntoja.

Saimme käydä kurkistamassa muutamaan mökkiinkin ja tein pari kirpparikierrosta eri pihoissa.

Saimme myös kutsun pihalle ja mökkiin, joka ei ollut edes avoinna. Jäimme juttelemaan pihatielle ja pian olimmekin jo sisällä asti. Ei kaikki suomalaiset ole jöröjä ja tuppisuita =)

Kierroksella teimme saman huomion kuin muuallakin, kaikki kukkii aikaisin. Jääkö syksylle mitään muuta kuin ruska?

Pionipiha kuulosti jo infopisteellä lupaavalta. Kyllä niitäkin löytämässämme pihassa oli, mutta lähes kaikki olivat jo lopettaneet kukintansa tältä kesältä. Piha oli aivan äärettömän kaunis, selkeä ja siisti. Juttelimme omistajan kanssa pitkän aikaa ja saimme kuulla, että 300 m² tontilla on erilaisia perennojen taimia 179 lajiketta. OOH! Omistajat tekevät syksyllä uuden tarkastuslaskennan ja kasvukartan, josta selviää tämän hetkinen tilanne.

Ihastelin jälleen keltaisessa kesämekossa pöyhistelevää ihanuutta. Saattaa olla, että tämä väri on minulle uusi valkoinen. On se vaan niin kaunis!

Pihan jokainen sentti oli hyödynnetty. Millään kukinnolla, eikä hyötyvihanneksella ei ole ennalta määrättyä kasvupaikkaa, vaan jokainen on ottanut paikkansa tyhjästä kohtaa.

Ihastellen viipyilimme hyvän tovin, kun millään ei olisi antanut vuoroaan toisille.

Tilaan oli mahdutettu myös kasvihuone, jossa oli kurkkua ja tomaattia.

Punaiset unikot huojuivat kovassa tuulessa. Tätä puutarhaa on hoidettu rakkaudella.

Kiersimme siirtolapuutarhan Muotialantien molemmin puolin, reilusti yli 300 pihaa ja yhteistä aluetta. Vakuutuimme, että yhdessä päivässä voi nähdä paljon, vaikka aikaa ei ollut kuin muutama tunti.