lauantai 23. huhtikuuta 2022

Pihakausi alkoi

 Vähitellen mekin olemme päässet aloittamaan puutarhan kevättyöt. Lunta on vielä useammassa paikassa, maa on jäässä ja talven tapahtumat näkyy maanpäällisissä kasvuissa. Periksi ei anneta, vaan aloitellaan uudella innolla ja katsotaan mitä sieltä tulee.

Viime viikonloppuna sain kasvihuoneen siivottua jouluisesta lookistaan. Tarkoittaen sitä, että ovet aukesivat sen verran, että mahduin sisälle. Lumi oli tuulessa ja tuiskussa pakkaantunut kasoiksi, eikä ollut järkeä hajottaa jäälautaa, ettei kiveys oven edessä hajoa. 
Kannoin koristeet pois, kuusi ulos ja järjestelin asiat taas kesää varten omille paikoilleen.
Olin tehnyt ensimmäiset kukkaostokset ulkoruukkuihin. Orvokit tuottaa iloa koko kasvukauden, kun niitä viitsii hoitaa. 
Koristelin huoneen keväisin ajatuksin, käyttäen jo olemassa olevia esineitä.
Miäs kävi loikkimassa minulle pajunkissat ojanpientareilta.
Pongasin ensimmäiset kurjet ja hanhet. Västäräkit ilmestyi pihaan viikolla.
Katkoin muutaman hortensian kukinnon


Huoneessa on jo ihanan lämmin.

Varjostimen ostin Rustasta talvilomalla. On se kesä tulossa!






Kasvarin lännen puolelta on nyt kaadettu kaksi omenapuuta. Oli jo aikakin. 
Etelän puolella kasvava omenapuu leikattiin madaltamalla sen latvuksia. Tätä huoltoa tulemme tekemään jatkossakin tulevina vuosina.
Apuna meillä oli henkilönostin, jolla pääsee turvallisesti tarpeeksi lähelle ja korkealle. Tätä sama nostinta käytettiin toisaallakin, kun siistittiin lisää puita. Jatkossa puiden käsittely on helpompaa, kun kasvu on alhaalla, eikä tarvita monimutkaisia vempeleitä.
Vähän on tyhjän näköistä, mutta äkkiä silmä tottuu muutokseen ja antaa tilaa uusille luoville ideoille. Nyt minun ei täydy jännittää kaatuuko ne vanhat puut kovassa tuulessa tai ukkosmyrskyssä pitkin pituttaan kasvarin päälle vai, tuleeko jokin iso oksa katosta läpi.
Tarhamehiläiset eivät jättäneet minua yksin. Sain lauman seuraajia, kun siirtelin kukkia. 




Tein etukuistille pienen asetelman, jossa on oranssi hyasintti, orvokkeja, pajunkissoja ja omenapuunoksa.








5 kommenttia:

Sartsa kirjoitti...

Sinullakin on jo kevättä rinnassa :) Kevät on ihan paras vuodenaika. Pitkän pimeän jakson jäkeen elämä alkaa taas uudelleen. Mukavia hetkiä kasvarilla!

Anonyymi kirjoitti...

Teillä on IHANAA.Kiitos kuvista ja kerronnasta.

Puikoillanikin kirjoitti...

Kiitos kevättarinasta ja kuvista. Minä olen levittänyt kalkkia pienelle pihallemme siinä toivossa, että tulisi sade ja sulattaisi kalkit, jotta pääsen haravoimaan. Vaan ei ota tullakseen.

Intsu kirjoitti...

Sulla on jo siellä niin ihastuttavan näköinen. Juu orvokki on meilläkin eka kukka mikä keväällä hankitaan. Tuo iloa koko kesäksi. Mahtavaa,kesää kohti mennään !

TeSa kirjoitti...

Kiitos, kiitos.