Kultainen kukko

 Pienellä vaivalla haljusta kukosta tuli kultainen. Pullo kilikalimaalia ja taas loistaa! Litukan riikinkukko on viettänyt vuotensa ihan unholassa terassin kulmilla, riippapihlajan alla, eikä se tullut ollenkaan huomatuksi. 

Kopioin, luvatta, kuvan Paulan päivityksestä. Sorry!

Irrottelin osat toisistaan ihan vetämällä ne erilleen ja asettelin puuliiterin nurkille kuormalavan päälle. Puhaltelin isoimmat hämähäkinseitit koloistaan.

Maalasin pinnat kahteen kertaan niin, että hirsiseinäkin sai osansa. Kolmas maalikerros suhuteltiin siipien alle peittäen lopunkin sinisyyden.

Miäs halusi kukon asettuvan sisääntulon puolelle ja siihen se sitten tällättiin kivikkomaahan. Jalkojen alle soviteltiin muutama kivi ja varpaiden päälle lisää. Takapihalla tässä oli kiinnityksessä pitkät harjateräskaaret, mutta kivikkomaassa se ei ihan heti onnistu.

Kukko oli jo ihan kenossa aamulla.  Mahtaako sitä huimata? Kotiin tulessamme se pötkötti pyrstösulkineen nokka maassa. Murjotti!

Nyt sille piti laittaa lisää kiviä kintuille, auts. Kivoja tällaiset pienet projektit, kun voi ulkona puuhailla maalien kanssa. 

Nuorimmainen täyttää tänään 25-vuotta. Voi mahdoton miten nämä vuodet onkaan menneet nopeaan. Hän täytti juuri kymmenen, kun aloitin blogin kirjoittamisen. Onnea!