tiistai 19. toukokuuta 2020

Kun vaari keinun tuunasi

Onko se tämä toukokuu, vai minä, kun junnaa paikallaan. Yritän olla kirjoittamatta kylmä, sade, lumi, rae, korona...
No ihan kaikkea tätä ja sitten vielä jotain kivaa. Pergola sai keinunsa, kun miähen työlistalla luki viikonloppuna keinu. Luki siinä listalla paljon muutakin, kun pientä puuhaa riittää ihan jokaiselle päivälle. 
Pari vuotta sitten Ylöjärven rompepäiviltä hommattiin putkirunkoinen keinu. Ajatuksenani oli, ettei mitään muovirouhetta, eikä ainakaan katosta, vaan simppeli sadetta ja tuulta kestävä puupintainen peruskeinu. Olemme muutaman kerran rontanneet rungon pergolaan ihan vain mitataksemme, että se mahtuu suunniteltuun kohtaan. Nyt sille on tehty ihan oma kolo!
Miäs tuumaili tekevänsä istuimen ja selkänojan rimasta, mutta lautajako meni niin kohdilleen, että eihän tässä mitään sahuita, kun pituus ja kiinni. Rungon päädyissä on muotoon sahatut tukipuut ja keskellä 1 tukipuu joidenka päälle lavitsa lasketaan. Pikkaisen taaimmaiseen lautaan on jouduttu tekemään koloa, että istuin asettuu kunnolla paikoilleen.
Nyt sen saa nostettua huoltoon, pesuun ja maalaukseen helposti ja nopeasti. Selkänojassa on muutoin sama systeemi, mutta se on kiinnitetty kahdella ruuvilla paikoilleen. Huomaa istuimen etureunan pyöristys, ettei terävä reuna paina reisiin.
Keinun runko vaatii vielä hiukan huomiota osakseen kiinnitysten suhteen. Samoin on mietinnässä selkänojan kaatumisen estämiseksi alumiinitanko. Nyt virkaa hoitaa ketjut. Rungon alapäihin etsitään vielä muovitulpat, niin ei jää pergolaan painannejälkiä. Uudet puupinnat saavat odottaa vuoden tai kaksi ennen maalaamista.
Milja oli viikonloppuna yhden yön vierailulla mummilassa. Ihana terävä neiti, mutta ah, ensimmäisen kerran niin yhteistyöhaluton tulopäivänään, että =) Menee hetki toipuessa, meni jo. Tytön kanssa aika kului jouten. Kävimme yhdessä kukkakaupoilla entisessä työpaikassani. Tein varsin hillitysti vielä hankintoja. Milja sai valita itse nimpparikukan omalle leikkimökilleen. Vaarin kanssa tyttö pääsi testaamaan keinua muutaman kerran, ensin istuimen mukavuutta ja sitten selkänojan säätöä.
Kun keinu oli valmis, vaarilla oli aikaa tehdä linnunpönttö kotiinviemisinä.
Onnea tämän päivän nimipäiväsankarille!

7 kommenttia:

Tuula - Villatuta kirjoitti...

Keinusta tuli kaunis ja sopii niin hyvin tuonne pergolaan. Ei tämä toukokuu ole ollut kovin viehkeä, mutta toivottavasti kesäkuu on parempi. Ihanaa kuluvaa viikkoa sinulle.❤️

Sartsa kirjoitti...

Kiva kukkalahja, jota voi käydä päivittäin kattomassa, miten on kasvanu.
Kätevä isäntä tuunasi kiikun! Pergola etenee muutenkin.

satunNainen Paula kirjoitti...

Näpsäkkä keinu! Ja joka kesälle voi vaikka valita uuden värin?
Olen puhunut Miehelle jo vuosikymmenen sellaisesta tuplakeinusta, ne ovat ihania. No, ei tässä pihassa olisi sellaiselle paikkaa jatuskin siellä kukaan koskaan istuisikaan, mutta ihana olisi silti...

Nila kirjoitti...

Hieno keinu. Meillä on kaksi puukeinua mökillä ja jos hyvin sattuu voi joskus olla vielä kolmaskin.

TeSa kirjoitti...

Meillä keinun paikka on ihan etsimällä etsittävä, kiitos rinnetontin. Nyt kun pergolassa on tälle tehty paikka, ei tuu vino olo keinuessa.
Mukavaa viikonjatkoa teille kaikille.

Saija kirjoitti...

Tuollainen vankka keinu pitäisi olla meidän mökillä. Kaksi keinua on tuuli jo turmellut ja katos on lähtenyt ensimmäisenä. Täksi kesäksi pitää päästä keinumaan!

TeSa kirjoitti...

Harmillisen kovia tuulisia päiviä toinen toisensa perään. Katoksellinen keinu on varmasti koetuksella.