sunnuntai 6. syyskuuta 2020

Kurpitsaa

Spaghettikurpitsa saa osakseen paljon huomiota niin töissä, kuin tarjoilussa, joten pieni palstatila on paikallaan tälle herkulle. Aiemman kesän sato näkyy tästä postauksesta. Tänä vuonnakin on saatu herkutella kasvisruokaa omalla hyvällä tavalla. 
Laitoin siemenet kasvuun alkukesästä ja kyllä niiden kasvua on tullut seurattua ja vettä kannettu. Kasvu on ollut melkoista. Nurmea ei ole ajettu pitkään aikaan versojen alta, ettei ne katkea.
Alkukesästä laitettiin kaksi uutta kasvulavaa kasvarin seinustalle, ennestään siinä oli jo yksi lasvulava viime kesältä. Nyt tässä on kokoa 3 600 x 800.
Kasvu yltää koristekaalien osalta kasvarin lappeelle. Jonkin verran on tulossa tätäkin lajia, jos eivät mätäne ennen käyttöä.
Meillä spaghettikurpitsa laitetaan yksinkertaisuudessaan näin. Halkaise kurpitsa kahtia pituussuunnassa. Puolikkaat paistetaan uunipellillä 200' n.30 min. kunnes ne pehmenevät. Hiukan maustetta, ei kuitenkaan peitetä kurpitsan omaa makua.
Lisukkeena on joko kanaa tai jauhelihaa. 
Jauhelihatäytteen voi kasata kurpitsanpuolikkaan päälle ja kuorruttaa juustolla, vielä hetkeksi uuniin. Kurpitsasta tulee nauhamaista spaghettia kuoreen asti. 
Suosittelen kokeilemaan.
Tänä vuonna en tarjonnut viinimarjoja poimittavaksi, vaan olemme hyödyntäneet sadon omaan käyttöömme. Kuivina päivinä poimitaan satoa talteen sen verran, kun tulee syötyä.
Hyvää puurojen ja jukurttien päällä.
Tänä kesänä on onnistuttu saamaan yksi luffakurkku tuottamaan satoa. Tämäkin on siemenestä kasvuun laitettu. Luffa, eli pesusienikurkku on varmasti monille tuttu sen kuiva muoto, karkean kamala pesukokemus.
Pelkkä kurkku ei vielä lupaa mitään. Tässä on vielä monta muuttujaa, että saadaan ne karkeat pesusienet. Kuivumiseenkin menee monta kuukautta.
Kävin poimimassa kypsät herkut parempiin suihin. Keltainen tomaatti on mieto Lemon boy, runkotomaatti. Ohutkuorinen suurilla hedelmillä.
Sitten nämä tämän kesän meidän uutuudet. Tuntuu, että kaikki oli kasvarilla ihan uutta. Viidakkokurkut, joista olemme nyt hetken saneet nauttia satoa. Lyhyt, n.3 cm mittaisina poimittavat kurkut on makean happamia, mutta hyviä esim.kasviswokissa.
Nämä emalivadit oli kivat kasvatusalustat. Helppoja siirrellä, kun huoneeseen tuli loppukesästä lisää tilaa. Rentoja ja ihanasti romuromantiikkaan sopivia. Kodikkaita ja niin monikäyttöisiä. Viidakkokurkut on kovia rönsyilemään ja satoa saadakseen niitä on kuritettava aika tavalla, kuten kaikkea muutakin kasvustoa.
Kasvarin paraatipuoli on kuvattu tähän postaukseen.



5 kommenttia:

Liisa kirjoitti...

Paljon satoa tuottaa teidän puutarha!
IHania nuo viidakko -kurkut:)))
noihin pitää syksyn ja talven aikana tutustua!:)
Kurpitsa moni käyttöinen,
Hyvää alkavaa uutta viikkoa!,,,,kotoisien vitamiinien kera!

Irma kirjoitti...

Sielläpä on paljon herkkuja, nam-nam:) Kurpitsasta teen samantyyppistä ruokaa mitä kerroit. Huomenna syödään viimeinen:) Löysin kahvikakkuohjeen johon myös laitetaan kurpitsaraastetta reilusti ja sitä on meillä ollut tarjolla melkein kyllätymiseen asti;) Oikeasti se on hyvää!!

TeSa kirjoitti...

Kurpitsasta on moneksi. Leivontaan en ole vielä kokeillut, kaikki menee ruokailuun.

Saija kirjoitti...

Niin hauskoja nuo viidakkokurkut, kuin pieniä melooneita. Kun itse kasvattaa niin tietää, että kaikki on puhdasta ja myrkytöntä :)

TeSa kirjoitti...

Mahdollisuus kasvattaa ja sadon kerääminen tuottaa aina suuren nautinnon.