Eilen satanut lumiräntä ilahdutti, mutta viime yönä kaatamalla satanut vesi latisti hiukan, ai hiukan, joulun valmistelufiilistä. Päädyin kuvaamaan pirtillä juuri valmistuneet sukat. Huppista, mikä suhru!
Aiemmin kuvaamani pariton sukka pariintui eilen. Sain jonkinlaisen neulomispuuskan, eikä toisen sukan valmistumiseen mennyt aikaa yhtä pitkälti, kuin ensimmäisen kanssa. Nyt kun päivittelin langankulutustani, on väliin jääneet loka-marraskuu ilman minkäänlaista saavutusta. Pitänee miettiä jatkoa tämän blogin kanssa. Onko tämä enää kädentaitojen vai yleisblogi? Vai päivitystahdista huolimatta, onko enää mitään sanottavaa?
Joku taannoin sanoi minua laiskaksi, kun en hakenut töitä kuukauden työttömyyteni ajaksi. Sanoisin nyt, että laiska töitään luettelee, mutta nyt minulla on takki ihan tyhjä ja uuden vuoden kalenteri täytettynä pitkälle huhtikuun loppuun asti. Otan loppuvuoden huilina, teen kuten muutkin työläiset kahdeksan tunnin päiviä, tarvittaessa pidempäänkin ja loppupäivän vain oleilen ja kerään voimia ensi vuoden koitokseen.
Vaatehuoneen kirjahyllystä löytyi pieni keskeneräinen sukka. Olin sen ilmeisesti tyrkännyt syrjään juhlavalmistelujen tieltä ja onnistuneesti unohtanut kaapin pimeyteen. Neuloin sukan loppuun ja aamulla tein sille parin. Luulen, että koko on passeli nuorimmalle tehotytöistä. Langanjämä syksyllä neulomistani.
4 kommenttia:
Kun on takki tyhjä, on parempi tankata. Ei ne työt maailmasta tekemällä lopu ;) Hauskaa että sukka sai parin <3
Sepä se, ei lopu ja hyvä niin. Tykkään työstäni. Molemmista.
Nyt kun sukat on valmiina, tarvin niille ommellun hameen.
Kyllä välillä täytyy levätäkin. Olet kyllä ollut niin ahkerana tänäkin vuonna, että ei ihme, että takki on tyhjä. Kuitenkin käsistäsi syntyykin koko ajan kaikkea ihanaa.
Kiitos Liisa =)
Lähetä kommentti