Tänä vuonna matkat on jäänyt minimiin. Onneksi työkin pitää kiireisenä, eikä ole koskaan ollut liiemminkään mahdollisuutta matkustaa mihinkään kauaksi. Meillä on miähen kanssa työt sujuneet vuosikymmenet niin, että jos en ole työvuorossa, niin toinen on. Ja jos matkalle lähdetään, joudun minä ottamaan vapaata, korvaamaan tunnit ja palaan takaisin töihin lyhyiltä yöunilta. Nyt en enää sellaiseen rumbaan edes suostu. Eikä tarvikkaan, kun on sama työpaikka. Lähimatkailukin jäi aika vähiin koko vuodelta, kun panostettiin pihaan.
Näissä me ainakin ehdittiin käymään; Hatanpään arboretum, Hämeenlinnan Keskiaikamarkkinat ja toistamiseen Metsäkylän Navetta. Sotkamo pariin kertaan ja sen lähiympäristö, mosaiikkinäyttely Tuusulassa ja lähiympäristössä toistamiseen, Kemiön saaristossa poikettiin ja Porin tuulissa liehuttiin. Joillekin tässä on paljon, mutta itse olisimme liikkuneet vieläkin enemmän.
Kesälomalla oli tarkoitus mennä Norjan Lofooteille. Ruotsista läpi ja siitä Norjaan. Suomen päälaen kautta takaisin. Tämä oli vuosisuunnitelma, päämatka, joka jäi suunnitelmaksi. Pärrällä ei liikuttu varmaan kuin 500 km, koska miähen jalka. Ensi kesänä yritetään uudestaan, pärrättäis edes ne työmatkat.
Vielä on pari viikkoa töitä tälle vuodelle, jos ei täydy mennä välipäiviksi töihin. Joten, kyllä niitä kilometrejä kuitenkin kertyy. Nämä kuvat olen ottanut syksyllä Sastamalassa ennen iltatöiden alkua.
2 kommenttia:
Moneen paikkaan olette ehtineetkin, vai näyttääkö sitten vaan paljolta, kun on noin lueteltuna. Luulen silti, että meillä ei läheskään noin paljon. Alkuvuodesta peruuntui Kreikan matka.
Monien matkasuunnitelmat muuttuivat äkisti, kun rajat sulkeutuivat. Meiltä jäi lähtemättä pääsiäinen Pietarissa ja vappu Tallinnassa. Monasti olemme olleet vielä joulunaikaan Tallinassa aistimassa kaupunkin jouluista tunnelmaa.
Nyt tuskin uskallamme lähteä asioimaan kaupunkiin, kun Pirkanmaa potee tautia kovin lukemin.
Lähetä kommentti