Sukulaiset ja ystävät ovat valveutuneita, kun kiertelevät kirppareita. Sain kummityöt äidiltä tonttuhyyskan ajatuksella, kyllä tontuillakin pitää oma vessa olla. No, tietysti pitää.
Itse en löytänyt kuin yhden möksän, tuon suuren, jossa on tumma kate. Näissä piilee suuri mahdollisuus, kun vain antaa vallan luovuudelleen.
Jätin molempien mökkien seinäpintoihin lasitetun maalin peittämättä, vain karkean saven maalasin muihin mökkeihin sopivaksi. Ikkuna-aukot haluan aina valkaista, samoin jos lattia on umpinainen. Kun pujottelen valmiiseen kylään valosarjan, hohtaa valo kauniimmin pienistä ikkunoista.
Sydänikkunat ovat kuin karkit, niin pikkuruiset ja suloiset. Katolla on myös sydänaukko, onhan nämä tehty ensisijaisesti kynttilätaloiksi. Onnekseni näissä ei ole koskaan poltettu mitään, ovat niin siistejä ja puhtaita.
Isosta mökistä tuli mieleeni Muumi-talo pyöreine tornihuippuineen. Jos sen olisikin maalannut kirkkaalla punalla...
tiistai 4. joulukuuta 2018
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Voi että on ihastuttavat mökit. Molemmat on suloisia,mutta tuo huussi on yliveto:)
Tästä tuli kyllä ympäristöönsä sopiva.
Kauniita mökkejä!,mutta isot peukutukset huussille!huippu!!
Kohta nähään taas sinun upea jouluasetelma? Miäkii innostuin kokeilemaan kun muistin sen sinun aiemman ja löyty hyvä paikka. Minul on vähä alkeellisempi ;)
Kyl tästä kuvaa tulee, liikkuvaakin.
Lähetä kommentti